Kirjallisuutta

Andreassen, K. 1994. Development and yield in selection forest. Meddelser fra Skogforsk 47(5): 1-37.
Buongiorno, J., Dahr, S., Lu, H-C. & Liu, C-R. 1994. Tree size diversity and economic returns in uneven-aged forest stands. For. Sci. 40(1): 83-103.
Buongiorno, J., Peyron, J.-L., Houllier, F. & Bruciamacchie, M. 1995. Growth and management of mixed-species, uneven-aged forests in the French Jura: Implications for economic returns and tree diversity. For. Sci. 41(3): 397-429.
Cajander, E. K. 1934. Kuusen taimistojen vapauttamisen jälkeisestä pituuskasvusta. Referat: Über den Höhenzuwachs der Fichtenpflanzenbestände nach der Befreiung. Comm. Inst. For. Fenn. 19(5): 1-53.
Daniel, V., Helms, J. A. & Baker, F. S. 1979. Principles of silviculture. 2nd ed. McGraw-Hill Book Company, 500 s.
Eikenes, B., Kucera, B., Fjaertoft, F., Storheim, O. N. & Vest, G. J. 1995. Virkeskvalitet i fleraldret skog. Summary: Wood quality from uneven-aged forests. Rapport Skogforsk 24/95: 1-30.
Esseen, P.-A., Ehnström, B., Ericson, L. & Sjöberg, K. 1992. Boreal forests - the focal habitats of Fennoscandia. Julkaisussa: Ecological Principles of Nature Conservation, Hanson, L. (toim.). Elsevier, London, ss.252-325.
Fähser, L.1995. Nature-oriented forestry in Luebeck. International Journal of Ecoforestry 11(1): 7-11.
Groot, A. & Horton, B. J. 1994. Age and size structure of natural and second growth peatland Picea mariana stands. Can. J. For. Res. 24: 225-233.
Guldin, J. M. & Baker, J. B. 1984. Yield comparisons from even-aged and uneven-aged loblolly-shortleaf pine stands. Sout. J. Appl. For. 12(5): 107-114.
Hammond, H. 1991. Seeing the forest among the trees. The case for wholistic forest use. Polestar Press, Vancouver, 309 s.
Hansen, A. J., Spies, T. A., Swanson, F. J. & Ohmann, J. L. 1991. Conserving biodiversity in managed forests. BioScience 41(6): 382-392.
Hansson, L. 1992. Landscape ecology of boreal forests. Trends in Ecology and Evolution 7: 299-302.
Haveraaen, 0.1995. Silvicultural systems in the Nordic countries. Julkaisussa: Innovative silvicultural systems in boreal forests, Bamsey, C. R. (toim.). Proceedings, IUFRO Symposium in Edmonton, Alberta, Canada. Oct. 2-8.1984. Natural Resources Canada. Canadian Forest Service, ss. 1-4.
Heikinheimo, O. 1924. Suomen metsien metsänhoidollinen tila. Comm. Inst. For. Fenn.9(4): 1-12.
Heikurainen, L.1971. Virgin peatland forests in Finland. Acta Agr. Fenn. 123: 11-26.
Hunter, M.L.1990. Wildlife, Forests and Forestry. Principles of managing forests for biological diversity. Prentice Hall, Englewood Cliffs, NJ, 370 s.
Huuri, O., Lähde, E. & Huuri, L. 1987. Tiheyden vaikutus nuoren istutusmännikön laatuun ja tuotokseen: Summary: Effect of stand density on the quality and yield of young Scots pine plantations. Folia Forestalia 685, 48 s.
Hytteborn, H., Liu, Q. H. & Verwjist, T. 1991. Natural disturbance and gap dynamics in a Swedish boreal spruce forest. Julkaisussa: Coniferous forest ecology from an international perspective, Nakagoshi, N. & Golley, F. B. (toim.). SPB Academic Publishing. The Hague, ss. 93-108.
Hörnberg, G., Ohlson, M. & Zackrisson, O. 1995. Stand dynamics, regeneration patterns and longterm continuity in boreal old-growth Picea abies swamp-forests. Journal of Vegetation Science 6(2): 284-291.
Ilvessalo,Y. 1970. Metsiköiden luontainen kehitys-ja puuntuottokyky pohjois-Lapin kivennäismailla. Summary: Natural development and yield capacity of forest stands on mineral soils in northern Lapland. Acta For. Fenn. 108: 1 -43.
Jaehne, S. & Dohrenbush, A. 1997. Ein Verfahren zur Beurteilung der Bestandesdiversität. Summary: A method to evaluate forest stand diversity. Forstw. Cbl. 116: 333-345.
Kenk, G. 1995. Growth and yield in even-aged and uneven-aged silvicultural systems in the conifer-dominated forests of Europe. Julkaisussa: Innovative silviculture systems in boreal forests, Bamsey, C. R. (toim.). Proceedings. IUFRO Symposium in Edmonton, Alberta, Canada. Oct. 2-8. 1994. Natural Resources Canada. Canadian Forest Service, ss. 26-32.
Kynast, R.v. 1995. Vom Fichtenbestand zum Bergmischwald in FA St. Blasien. Mit der Überführungsdurchforstung zur Einzelstammnutzung? Allgemeine Forst Zeitschrift 19/1995, ss.1038-1974.
Laiho, O., Lähde, E. & Norokorpi. Y. 1996. Rakennetta monimuotoistavat ja yksipuolistavat hakkuut nuoressa kuusivaltaisessa metsikössä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 593:49-59.
Laiho, O., Lähde, E., Norokorpi, Y. & Saksa, T., 1994. Varttuneiden metsiköiden rakenne 1950-luvun alussa. Summary: Stand structure of advanced forests in early 1950’s in Finland. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja495: 90-128.
Larsen, J.B. 1995. Ecological stability of forests and sustainable silviculture. For. Ecol. Manage.73: 85-96.
Leibundgut, H. 1972. Struktur eines Emmentaler Plenterwaldes. Schweiz. Z. Forstwes.123(9/10): 854-870.
Lundqvist, L. 1989. Blädning i granskog. Strukturförändringar, volymtillväxt, inväxning och föryngring på försöksytor skötta med stamvis blädning. Summary: Use of the selection system in Norway spruce forests - changes in the stand structure, volume increment, ingrowth and regeneration on experimental plots managed with single tree selection. The Swedish University of Agricultural Sciences. Department of Silviculture. Umeå, 99 s.
Lundqvist, L. & Fridman, E. 1996. Influence of local stand basal area on density and growth of regeneration in uneven-aged Picea abies stands. Scand. J. For. Res. 11 :364-369.
Lähde, E 1986. Metsänhoidon perusteista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 218, 127 s.
Lähde, E. 1991. Päin honkia. Arator, Helsinki, 256 s
Lähde, E. 1995. Metsää puilta. Vihreä Elämänsuojelun Liitto. Hakapaino, Helsinki,112s..
Lähde, E. (toim.)1999. Luontaisesti syntyneiden sekametsien kehitys ja metsänhoito. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 719.
Lähde, E & Norokorpi.Y.1995. Metsän monimuotoinen hoito. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 538: 95-110.
Lähde, E, Laiho, O. & Norokorpi, Y. 1999. Diversity-oriented silviculture in the Boreal Zone of Europe. For. Ecol.Manage 118: 223-243.
Lähde, E., Norokorpi, Y. & Oikarinen, M. 1985. Mikkelin ekoläänin metsien vaihtoehtoiset käsittelymallit. Metsäntutkimuslaitoksen tiedoantoja 180. 67 s.
Lähde, E, Laiho, O., Norokorpi, Y. & Saksa, T. 1995. Metsikön ja metsiköiden välisen monimuotoisuuden määrittely. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 538: 86-94.
Lähde, E., Laiho, O., Norokorpi, Y. & Saksa, T. 1991. The structure of advanced virgin forests in Finland. Scand. J. For. Res. 6: 527-537.
Lähde, E., Laiho, O., Norokorpi, Y. & Saksa, T. 1992a. Alternative silvicultural treatments as applied to advanced stands - research plan. Julkaisussa: Silvicultural alternatives, Hagner, M. (toim.). Proceedings from an internordic workshop, June 22-25 1992. Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Silviculture, Reports 35: 66-73.
Lähde, E., Laiho, O., Norokorpi, Y. & Saksa, T. 1992b. Stand structure of thinning and mature conifer-dominated forests in boreal zone. Julkaisussa: Silvicultural alternatives, Hagner, M. (toim.). Proceedings from an internordic workshop, June 22-25 1992. Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Silviculture, Reports,35: 58-65.
Lähde, E., Laiho, O., Norokorpi, Y. & Saksa, T. 1994a. Structure and yield of all-sized and even-sized conifer-dominated stands on fertile sites. Ann. Sci. For. 51(2): 97-109.
Lähde, E., Laiho, O., Norokorpi, Y. & Saksa, T. 1994b. Structure and yield of all-sized and even-sized Scots pine-dominated stands. Ann. Sci. For.51(2): 111-120.
Lähde,E., Laiho, O., Norokorpi Y. & Saksa, T. 1999. Stand structure as the basis of diversity index. For. Ecol. Manage.115:213-220.
Lähde, E., Laiho, O. & Norokorpi, Y. 1999. Ekometsänhoidon perusteet ja mallit. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 736, 61 s.
Lähde, E., Laiho, O. & Norokorpi, Y. 2000. Hyvän metsänhoidon opas. RAK-Sarmala. Helsinki, 56 s.
Lähde, E., Laiho, O., Norokorpi, Y & Saksa,T. 2002a. Development of Norway spruce-dominated stands after single tree selection and low thinning. Can.J. For.Res 32: 1577-1584
Lähde, E., Eskelinen, T. & Väänänen, A. 2002b. Growth and diversity effects of silvicultural alternatives on an old-growth forest in Finland. Forestry 75: 395-400.
Marquis, D. A. 1978. Application of uneven-aged silviculture on public and private lands. Julkaisussa: Uneven-aged silviculture & management in the United States. USDA, For. Serv., Timber management research, Washington, D.C., Gen. Tech. Rep. W0-24: 25-61.
Moilanen, M. & Saksa, T. (toim.) 1998. Alikasvokset metsänuudistamisessa. Varjosta valoon. Metsälehti kustannus ja metsäntutkimuslaitos. Gummerrus Kirjapaino Oy, Saarijärvi. Pihlaja-sarja nro 3, 123 s.
Mitscherlich, G. 1961. Untersuchungen in Schlag- und Plenterwäldern. Allgemeine Forst- und JagdZeitung 134(1): 1-12.
Norokorpi, Y., Lähde, E., Laiho, O. & Saksa, T. 1994. Luonnontilaisten metsien rakenne ja monimuotoisuus Suomessa. Summary: Stand structure and diversity of virgin forests in Finland. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 495: 54-89.
O’Hara, K. L. 1996. Dynamics and stocking-level relationships of multi-aged ponderosa pine stands. For. Sci. 42(4): 1-34.
Oikarinen, M. & Norokorpi, Y. 1986. Vuosina 1956-65 viljeltyjen männyntaimikoiden tila valtionmailla Pohjois-Suomessa. Metsäntutkimukslaitoksen tiedonantoja 222, 46s.
Pechmann, H., Lippemeier, P.1975. Untersuchungen über die Schnittholzqualität von Tannen- und Fichten-holz aus Plenterbeständen. Forstwiass. Centralbl.94 (6): 351-364.
Pennanen, J. 1996. Malli metsäalueen luonnonmukaisesta käsittelystä. Greenpeace. Painorauma, 23s.
Pöntynen, V. 1929. Tutkimuksia kuusen esiintymisestä alikasvoksena Rajakarjalan valtionmailla. Referat: Untersuchungen über des Vorkommen der Fichte (Picea excelsa) als Unterwuchs in den finnischen Staatswäldern von Grenz-Karelien. Acta For.Fenn.35(1): 1-235.
Saksa, T. 1992. Männyn istutustaimikoiden kehitys muokatuilla uudistusaloilla. Abstract: Development of Scots pine plantations in prepared reforestation areas. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 418: 1-48.
Saksa, T., Lähde, E., Laiho, O. & Norokorpi, Y. 1995. Growth and yield in structurally diverse and one-sided stands. Julkaisussa: Recent advances in forest mensuration and growth and yield research, Skovsgaard, J. P. & Burkhart, H. E. (toim.). Proceedings from 3 sessions of Subject group S4.01 ”Mensuration, growth and yield” at the 20 World Congress of IUF-RO held in Tampere, Finland, 6-12 August 1995, ss. 167-174.
Schimmel, J. 1993. On fire. Fire behavior, fuel succession and vegetation response to fire in the Swedish boreal forests. Dissertations in Forest Vegetation Ecology 5, Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Forest Vegetation Ecology, 23 s.
Schulz, G. 1993. Betriebswirtschaftliche Aspekte des plenterwaldes. Allgemeine For. Zeitschrift 14: 731-733.
Schütz, J.-Ph. 1969. Etude des phenomenes de la croissance en hauteur et en diametre du sapin (Abies alba Mill.) et de l’epicea (Picea abies Karst.) dans deux peuplements jardines et une foret vierge. Supplement aux organes de la Societe Forestiere Suisse 44: l-114.
Skogsstatistisk årsbok.1989. Sveriges officiella statistik. Skogsstyrelsen. Jönköping, 300 s.
Smith, H.C. & DeBald, P.S. 1978. Economics of even-aged and uneven-aged silviculture and management in eastern hardwoods. Julkaisussa: Uneven-aged silviculture & management in the United States. USDA, For. Serv., Timber management research, Washington, D.C., Gen. Tech. Rep. W0-24: 125-141.
Steijlen, I. & Zackrisson, O. 1986. Longterm regeneration dynamics and successional trends in a northern Swedish coniferous forest stand. Can. J. Bot. 65: 839-848.
Tolonen, K. 1983. The postglacial fire record. Julkaisussa: The role of Fire of Northern Circumpolar Ecosystems, Wein, R. W. & MacLean, D. A. (toim). SCOPE, John Wiley and Sons, New York, ss. 21-44.
Uppskattning av Sveriges skogstillgångar verkställt åren 1923-1929. 1932. Redogörelse avgiven av rikskogstaxeringsnämnden. Del I. Statens Offentliga Utredningar 26: 1-254.
Vaartaja,Y. 1951. Alikasvosasemasta vapautettujen männyn taimistojen toipumisesta ja merkityksestä metsänhoidossa. Summary: On the recovery of release pine advance growth and its silvicultural importance. ActaFor.Fenn.58(3): 1-133.
Watanabe, S. & Satohiko, S. 1994. The silvicultural management system in temperate and boreal forests: A case history of the Hokkaido Tokyo University Forest. Can. J. For. Res. 24(6): 1176-1185.
Westerberg, D. 1995. Profitable forestry methods - maintaining biodiversity as an integral part of Swedish forestry. Julkaisussa: Innovative silvicultural systems: boreal forests, Bamsey, C. R. (toim.). Proceedings, IUFRO Symposium in Edmonton, Alberta, Canada. Oct. 2-8.1984. Natural Resources Canada. Canadian Forest Service, ss.61-65.
Vuokila,Y. 1977. Harsintaharvennus puuntuotantoon vaikuttavana tekijänä. Abstract: Selective thinning from above as a factor of growth and yield. Folia Forestalia 298, 17 s.
Zackrisson, O. & Östlund, L. 1991. Branden forma skogslandskapets mosaik. Skog & Forskning 4: 13
Zimmerle, H.1936. Die Plenterwaldversuchsflächenin Württemberg. Mitteilungen Württemb. Forstl. Vers. Anst.4(2): 92-210.
Östlund, L., Zackrisson, O. & Axelsson, A.-L. 1997. The history and transformation of a Scandinavian boreal forest landscape since the 19th century. Can. J. For. Res. 27: 1198-1206.

Ilmastonmuutos ja

metsänhoidon haasteet

Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. & Uusivuori, J. (toim.) (2006) Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015. Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja 26. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2006/mwp026.htm
Isomäki, R. (2008) 34 Tapaa estää maapallon ylikuumeneminen. Tammi
Kunnas, J. (1996) Puuperäisten tuotteiden käyttö. Teoksessa Ulvila, M. & Åkerman, M. (toim.), Kestävä Suomi – Kohti oikeudenmukaista ympäristövaraa. Maan ystävät & Ympäristö ja kehitys http://eui.academia.edu/JanKunnas/Papers#d81090
Mäntylä, K., Ranne, A., Pasi, S., Niemi, E., Ollila, P., Ritvanen, K. ja Tanskanen, E. (1992) Tuotteiden Energiasisältö ja kotitalouksien välillinen energiankulutus. Kauppa- ja teollisuusministeriö Energiaosasto Katsauksia B:111, Helsinki.