Tiedote 29.1.2010
Jakelu: Kansanedustajat, MMM, Metsähallitus, Luonnonsuojelujärjestöt,tiedotusvälineet
Julkaisuvapaa: heti

Sisäparlamentaarista suoraa toimintaa maa- ja metsätalousministeriössä

Virkamiehet vesittämässä luvatun metsälakiuudistuksen

Viime kesänä sekä ministeri Sirkka-Liisa Anttila että ministeri Anni Sinnemäki lupasivat vapautta ja vaihtoehtoja metsänhoitoon. Keskiviikkona 27.1.2010 järjestetty MMM:n suuri metsäseminaari, jolla
uudistusprosessi luvattiin aloittaa oli pettymys jatkuvaa kasvatusta kannattaville metsänomistajajärjestöille.

Ministeri Anttilan lupaamaa laajapohjaista asiantuntijatoimikuntaa ei kutsuttu koolle, vaan sen sijaan tarjottiin internettiin avattavaa "sosiaalista mediaa" keskustelufoorumiksi.'

Itse seminaarissa ei annettu mahdollisuuksia kommentoida sen enempää tilaisuuden avanneen ministeri Anttilan puheita kuin muidenkaan alustajien puheita. Seminaarin lopuksi lakiprosessia vetänyt metsäosaston apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa ilmoitti, että ministeriön
kiireiden vuoksi lakiesitys tulee eduskuntaan aikaisintaan vuonna 2012.

-Näyttää ikävästi siltä, että taas kerran ministeriön virkakunta yrittää ottaa ohjat käsiinsä ja koetetaan vapautua annetuista muutoslupauksista siirtämällä lakiuudistus tulevalle vaalikaudelle,
kommentoi Ekometsätalouden Liiton varapuheenjohtaja professori Erkki Lähde uutta käännettä. -Parlamentarismissa istuva hallitus toteuttaa omat lupauksensa, eikä lupauksia anneta tulevien ministerien kannettavaksi.

Istuva hallitus kiristää lakia ja asetuksia?

Puheet metsänhoidon vapauttamisesta joutuvat outoon valoon myös eduskuntakäsittelyyn tuodun metsälakiesityksen ja hallitukselle valmistellut metsäasetuksen kanssa.

Viime keväänä MMM:n metsäosastolla valmisteltu lakiesitys sai metsänomistajakentältä täystyrmäyksen ja tällöin Sirkka-Liisa Anttila lupasi, että kaavailtu maanmuokkauspakko ja muut kiristykset vedetään pois ja lakiin kirjataan vain uuden perustuslain edellyttämä tekninen
muutos, jolla asetusten antovaltuutus siirtyy ministeriöltä valtioneuvostolle.

Tätäkään linjausta ei metsäosaston lainvalmistelu kyennyt toteuttamaan, vaan joulukuussa eduskunnalle esitettyyn lakiesitykseen oli kirjattu useita metsänhoidon vapauksia kiristäviä muutoksia. Pikavauhtia on myös valmisteltu uusi metsäasetus, joka menee kiristyksissä vielä pidemmälle. kts Ekometsätalouden Liiton lausunto:EMLlausunto2.pdf

-Herää kysymys miksi MMM:n metsäosastolla ei kunnioiteta istuvan hallituksen ministereiden selkeitä linjauksia. Poliittinen linjanveto ei kuulu virkamiesten toimenkuvaan, hännän ei tule heiluttaa koiraa, muistuttaa Pohjois-Pohjanmaan Hyvän metsänhoidon yhdistyksen sihteeri Sakari Hankonen, jota ministeri Anttila syytti Helsingin Sanomissa kansanedustajien harhauttamisesta metsälakiasiassa.

-Emme ole harhauttaneet kansanedustajia emmekä mediaa miltään osin. Harhauttajia etsiessä ministeri Anttilan kannattaa suunnata huomionsa ministeriön virkakoneistoon, joka on valmistellut lakeja ja asetuksia, joilla tehdään tyhjäksi Anttilan lupaamaa linjanmuutosta.

Ekometsätalouden Liitto ja Pohjois-Pohjanmaan Hyvän metsänhoidon yhdistys vaativat eduskuntakäsittelyssä olevan metsälakiesityksen riisuttavaksi Anttilan lupaamaan muotoon ilman kiristyksiä. Hallitukselle jätetyn metsäasetuksen osalta vaaditaan myös kiristävien muotoilujen poistamista Metsätalouden rakennemuutos aloitettava MMM:n metsäosastosta

Ministeri Anttila on todennut metsätalouden olevan suuren murroksen keskellä ja hän on lähtenyt liikkeelle korkealla profiililla uudistusta käynnistämään. Tutkimusten mukaan 70 prosenttia suomalaisista haluaa muutosta avohakkuisiin perustuvaan metsien käsittelyyn ja yli myös
metsänomistajista yli puolet on avohakkuupolitiikalle kriittistä. Suuri yleisö tukee Anttilan Helsingin Sanomissa viime kesänä esittämää muutoslinjausta kts: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/sll_metsanomistajille_tuputetaan_avohakkuita_467000.htm l ja metsamuistio171209.html
-Muutosvastarintaa on enää lähinnä metsäviranomaisten ja byrokratioiden piirissä. Myös teollisuudessa ymmärretään, että vaihtoehdottomuus on yksi syy metsänomistajien haluttomuudelle myydä puuta, toteaa Erkki Lähde.
-Rakennemuutos pitäisikin aloittaa henkilöstöjärjestelyillä MMM:n metsäosaston sisällä. Metsälakifarssi on osoittanut, että lainvalmistelua ovat päässeet ohjaamaan tahot, joiden intresseissä on toivottujen muutosten sijasta byrokratioiden ja metsäammattikunnan
asemien vaaliminen.Henkilöjärjestelyihin ja viranomaisten uskottavuuden palauttamiseen on hyvä tilaisuus nyt, kun MMM:n metsäosastoon ollaan valitsemassa uutta ihmistä eläkkeelle siirtyvän Aarne Reunalan sijaan. kts: metsaosasto.pdf

Lisätietoja
Ekometsätalouden Liitto http://luomuametsiin.fi
Pohjois-Pohjanmaan Hyvän metsänhoidonyhdistys http://hyvametsanhoito.fi

Erkki Lähde 0503832770
Sakari Hankonen 0400-930643
Hannu Hyvönen 0442003654

Tiedote 26.1.2010
Ekometsätalouden Liitto, Pohjois-Pohjanmaan Hyvän metsänhoidon yhdistys

Harhauttiko MMM:n metsäosasto hallitusta?

Metsälakeja uudistetaan vastoin Sinnemäen ja Anttilan linjauksia

Viime joulukuussa Ekometsätalouden Liiton ja Pohjois-Pohjanmaan Hyvän metsänhoidon yhdistyksen metsälähetystö vieraili eduskunnassa.Kts. Tiedote 17.12.2010.pdf

Kansanedustajille jaettiin lähetystön metsämuistio, jossa ihmeteltiin sitä, että vastoin Anni Sinnemäen ja Sirkka-Liisa Anttilan julkisia lupauksia ja linjauksia metsälakiesitys rajoittaisi metsänhoidon vaihtoehtojen toteuttamista. Kts. metsamuistio171209.html

Samalla viikolla yllättäen valtioneuvosto hyväksyi myös asetuksen jolla metsänhoitomaksusta vapautumisesta perittyjä maksuja korotetaan. Laskelmat osoittivat, että suurten metsänomistajien osalta maksusta vapautumisesta perittävä maksu olisi suurempi kuin säästynyt
metsänhoitomaksu. Tämäkin linjaus on täsmälleen päivastaiseen suuntaan vievä kuin Anni Sinnemäen vaatimus metsänhoitopalvelujen vaihtoehtojen lisäämisestä.

Lähetystömme toimittamien aineistojen pohjalta kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen teki Anttilalle kirjallisen kyselyn asiasta. Kts. Kirjallinen kysymys.pdf

Sakari Hankonen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulle kirjoituksen Kts. hankonenhs15.1.rtf Ministeri Anttila vastasi 19.1.2010 syyttäen Hankosta ja metsälähetystöä
väärien tietojen levittämisestä, kansanedustajien harhauttamisesta ja haitanteosta virkakunnalle.
Kts. anttilahs19.1.rtf

Pidämme syytöksiä hyvin vakavina, mutta perusteettomina. Me olemme ilmaisseet huolemme siitä, että vastoin kahden ministerin poliittisia linjauksia metsälakeja ja asetuksia uudistetaan paraikaa juuri toiseen suuntaan kuin oli julkisuudessa luvattu.

Sirkka-Liisa Anttilan on vedonnut siihen, että varsinainen metsälakiuudistus aloitetaan keskiviikkona 27.1. pidettävällä seminaarilla ja käsittelyssä olevalla metsälakiesityksellä tehdään vain perustuslain
edellyttämiä teknisiä muutoksia metsälakiin.

Valitettavasti lakiesityksen valmistelijat MMM:n metsäosastossa eivät ole tyytyneet tähän, vaan lakiin on kirjoitettu useita metsänhoitoon liittyviä kohtia, jotka kiristävät metsälakia ja pienentävät mahdollisuuksia esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen mallin toteuttamiseen. Onko käynyt niin, ettei valtioneuvosto ollut tietoinen näistä muutoksista lakiesitystä hyväksyessään?

Yksi kritiikimme aihe oli se, että laki jättää valtioneuvostolle mahdollisuuden asetuksilla kiristää lakia entisestään. Kuinka ollakkaan MMM on jo kiirehtinyt jättämään asetusesityksen metsien
kestävästä käytöstä ja hoidosta ja metsänkäyttö- ja taimikon perustamisilmoituksesta.
Nämä ehdotukset osoittavat pelkokmme oikeaksi. Kts Ekometsätalouden Liiton lausunto:
http://video.elonmerkki.net/eml-lausunto.doc

Me allekirjoittaneet eduskunnan metsälähetystön jäsenet emme pidä rakentavana sitä, että ministeri Anttila syyttää perusteetta lähetystöämme väärän tiedon levittämisestä ja kansanedustajien harhauttamisesta. Väite Pertti Salolaista kohtaan on myös asiaton ja perustelematon. Pidämme
suuressa arvossa sitä, että kokoomuksen taholla on reagoitu käytännön tekojen ja hyvien aikomusten ristiriitaan metsälainsäädännön uudistuksessa.

Toivomme, että Sirkka-Liisa Anttilan keskiviikon metsälakiseminaarissa 27.1.2010 vetää takaisin esittämänsä perustelemattomat syytökset.

Haluamme uskoa Sinnemäen ja Anttilan olleen aidosti liikkeellä vaatiessaan muutoksia ja vapautta metsänhoitoon.

On valitettavaa, että lakia valmisteleva virkakunta on yhä ohjastamassa lakeja ja asetuksia päinvastaiseen suuntaan. Siitä ei kuitenkaan tule syyttää asiasta huolestuneita metsänomistajajärjestöjä.

Ekometsätalouden liiton ja Pohjois-Pohjanmaan Hyvänmetsänhoidon
yhdistyksen metsälähetystön jäsenet

Jaakko Jukkola
Sakari Hankonen
Hannu Hyvönen
Aarne Juhonsalo
Lauri Vaara
Riitta Wahlström

Tiedote 23.12.2009

Kuka saa hoitaa kaupunkien ja kuntien metsiä?

Miksi metsänhoitomaksusta vapautumiselle sakkorangaistus?

Uudistettaessa lakia metsänhoitoyhdistyksistä, yritettiin hälventää ongelmaa pakkojäsenyydestä, johon kaikki metsänomistajat aiemmin velvoitettiin. Uusi laki mahdollisti yhdistyksestä eroamisen ja myös
vapautumisen metsänhoitomaksusta. Laki maksupalveluista antoi kuitenkin mahdollisuuden metsäkeskuksille laskuttaa metsähoitomaksusta vapautumispäätöksestä hehtaariperusteista taksaa.
Huolimatta valtion metsäviranomaisen kyseenalaisesti ottamasta osuudesta metsänomistajalle jäi kuitenkin selvää hyötyä ja kiinnostus vapaiden metsäpalveluyrittäjien suunnittelu ja puukauppapalveluihin on kasvanut.

Valtioneuvoston 17.12.2009 julkistama uusi asetus nostaa kuitenkin viranomaisten "maksusta vapautumismaksun" kolmikertaiseksi.

Metsänhoitomaksusta vapautuminen on toiminut yhtenä vaikuttemena monille niistä metsänomistajista jotka ovat tilanneet metsäsuunnitelman metsäpalveluyrittäjältä. Uusina toimijoina ovat tulleet luonnonmukaisen
metsänhoidon suunnittelupalvelua tarjoavat yritykset kuten Innofor. Pohjois-Pohjanmaan Hyvänmetsänhoidon yhdistyksen sihteeri Sakari Hankonen on laskenut kuinka uusi asetus muuttaisi tilannetta.
-Sadan hehtaarin metsästä perittäisiin metsänhoitomaksua kymmenessä vuodessa 1600 euroa ja maksusta vapautuminen maksaisi 300 euroa. Tässä tapahtui kahdensadan euron tulonsiirto vapailta metsäpalveluyrittäjiltä metsäkeskukselle. Korotus pienentää selvästi vaihtoehtoa tarjoavien metsäpalveluyritysten elintilaa.

-Ratkaisu on käsittämätön ja täsmälleen väärään suuntaan kehitystä ohjaava, kommentoi asetusta lakimies Mikko Vartiainen Ekometsätalouden Liitosta. Vielä elokuussa Vihreiden ministeri Anni Sinnemäki linjasi sen
puolesta, että pakkojäsenyys purettaisiin ja metsänhoitomaksusta luovuttaisiin. ( Kauppalehti 3.8.2009) Myös ministeri Sirkka-Liisa Anttila lupasi syyskuussa, että metsänhoidon vaihtoehdoille annetaan lisää tilaa.

Anni Sinnemäen avustajalta saadun tiedon mukaan asetuksen vaikutuksista ei informoitu eikä keskusteltu. Sirkka-Liisa Anttilan osalta ei tiedetä, onko hän ollut tietoinen esityksen vaikutuksista metsäpalveluyrittämisen kenttään.

Kuntia ja kaupunkeja painostetaan pysymään metsänhoitoyhdistyksissä

Tähän asti metsänhoitoyhdistykset ovat käytännössä hallinnoineet kuntien ja kaupunkien metsäsuunnitelmien ja muiden palvelujen markkinoita. Käytännössä ainoa sovellettu metsänhoidon malli kuntien ja kaupunkien metsissä on ollut avohakkuisiin ja voimaperäiseen metsänviljelyyn perustuva malli. Poikkeuksiakin on. Mm. Lahti ja Kirkkonummi ovat valinneet kaupunkilaiset toiveita ja biologisia arvoja vaalivaa linjaa.
MMM:n metsäosastossa valmisteltu asetus rankaisee erityisen voimakkaasti juuri suuria metsänomistajia, jotka pyrkivät vapauteen metsänhoitomaksusta ja metsänhoitoyhdistyksen palvelumonopolista.

Metsänhoitoyhdistyslaissa on hehtaarikohtaiselle metsänhoitomaksulle
enimmäismäärä, mutta asetuksessa annettu vapautumismaksun yläraja on huomattavasti korkeampi.
Siikalatvan kunta omistaa metsämaata noin 4000 hehtaaria ja maksaa maksimimäärän metsänhoitomaksua eli vuodessa noin 1081 euroa. Jos Siikalatvan kunta päättäisi hakea vapautusta metsänhoitomaksusta ja saisi sen, olisi kunnan maksettava päätöksestä 12000 euroa (4000 ha * 3 eur/ha).

Metsänhoitomaksun vapautus myönnetään kymmenen vuoden määräajaksi joten "säästö" olisi tässä tapauksessa negatiivinen: 10810 - 12000 = -1190 euroa.

Asetus vedettävä takaisin

Absurdi lopputulema negatiiviseksi kääntyvästä maksun vapautuksesta osoittaa Sakari Hankosen mielestä erittäin huonoa lainvalmistelua. -Tai sitten erittäin häikäilemätöntä virkakunnan edunvalvontaa lainsäädäntöprosessin ytimessä.

Kyseisessä asetuksessa on kohtuullistamispykälä: " Maksua on tarvittaessa alennettava niin, että se on kohtuullinen erityisesti suhteessa niihin metsänhoitomaksuihin, jotka alueelta arvion mukaan perittäisiin."

-Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että metsäkeskuksille annetaan mielivaltainen päätöksenteko-oikeus siitä mikä on kohtuullista, arvioi Pohjois-Pohjanmaan Hyvän metsänhoidon yhdistyksen sihteeri Sakari Hankonen.
-Luottamuspula MMM:n metsäosaston ylimpään johtoon on nyt suuri.

Metsälainsäädännön uudistus edennyt metsäbyrokratioiden ehdoilla

Kiristyksiä metsänhoidon vaihtoehtojen toteuttamiseen on luvassa myös hallituksen esityksessä uudeksi metsälaiksi. Luontaisen uudistamisen ehtoja kiristetään ja huolta aiheuttaa myös se, että asetusten kautta lain tulkintaa voidaan dramaattisestikin kiristää.

Ekometsätalouden Liitto ja Pohjois-Pohjanmaan Hyvän metsänhoidon yhdistys vetoavat kansanedustajiin ja toivovat eduskunnan ottavan ohjakset metsäpolitiikassa.
-Ei voida pitää asiallisena sitä, että MMM:n metsäosaston virkakoneisto kävelee istuvien ministereiden lupausten yli ja ottaa käsiinsä parlamentaarista metsäpoliittista valtaa, toteaa Ekometsätalouden Liiton puheenjohtaja Riitta Wahlström.
-Suomalaisten suuri enemmistö ei hyväksy kiristyksiä luonnonmukaisemman metsänkäsittelyn ehtoihin vaan haluaa juuri päinvastaista suuntaa. Uskomme, että myös eduskunnan ja maamme kunnan ja kaupungin valtuutettujen enemmistö on tällä kannalla.

-Toivomme, että hallitus tarkistaa hyväksyttyä asetusta ja poistaa esitetyn korotuksen mhy-maksusta irrottautuville.

Ekometsätalouden Liiton ja Pohjois-Pohjanmaan Hyvän metsänhoidon yhdistys vierailivat eduskunnassa viime viikon torstaina ja esittivät
myös uuden metsälakiehdotuksen täysremonttia. kts. http://mehta.fi/fi/uutisia.html

-Tuemme Anni Sinnemäen ja Sirkka-Liisa Anttilan julkisia linjauksia siitä, että on vaihtoehtojen vapauttamisen aika.

Yhdistykset ovat valmistelemassa oman ehdotuksensa uudeksi metsälaiksi ja se on tarkoitus julkistaa MMM:n järjestämässä metsälakiseminaarissa tammikuussa.

Lisätietoja:

Mikko Vartiainen, p. 050-3863354
Sakari Hankonen, p. 0400-930643
http://luomuametsiin.fi
http://hyvametsanhoito.fi

Tiedote 17.12.2009

Metsänomistajien lähetystö vieraili eduskunnassa

Ekometsätalouden Liiton ja Pohjois-Pohjanmaan Hyvän Metsänhoidon Yhdistyksen edustajat vierailivat torstaina 17.12.2009 eduskunnassa. Lähetystöä johti Hyvän Metsänhoidon Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jaakko Jukkola, joka itsekin on ollut syytettynä luonnonmukaisesta metsänhoidosta.

Lähetystö tapasi kansanedustajia eri puolueista ja julkitoi ihmetyksensä siitä miksi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan lupaukset metsänomistajien vapauden lisäämisestä on unohdettu ja eduskunnalle tuodaan lakiesitys, joka entisestään rajoittaa metsänomistajien vapauksia.

Lakiesityksen puutteiden lisäksi edustajat kyseenalaistivat myös lain valmisteluprosessin. "Luonnonmukaisen metsänhoidon etujärjestöt syrjäytettiin ministeriön virkamiesten toimesta täysin sekä lausuntokierrokselta että jatkuvan kasvatuksen asiantuntijaseminaarista", kertoi Ekometsätalouden Liiton tiedottaja Hannu Hyvönen.

Tohtori Lauri Vaara piti alustuksen metsälaista Suomessa. Alustuksessaan hän kyseenalaisti niin vanhat metsälait kuin nykyisenkin metsälakiesityksen. "Tämä lakiesitys on edennyt samaan tapaan kuin aiemmat metsälain uudistukset Suomessa: virkamiehet pyörittävät poliitikkoja miten tahtovat", kiteytti tohtori Vaara.

Lähetystö jakoi kaikille kansanedustajille 12-sivuisen muistion metsälain uudistamisen puutteista. Katso metsämuistio tästä.

Lakiesityksen käsittely jatkuu valiokuntakäsittelyllä helmikuussa. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä lupasi että metsälakiesityksen jatkokäsittelyssä kutsutaan kuultavaksi Ekometsätalouden Liiton sekä Hyvän Metsänhoidon Yhdistyksen edustajat.

Lisätietoja:

Hannu Hyvönen 044-2003654
Jaakko Jukkola 040-7283829

Tiedote 15.12.2009

Eikö ylettömien avohakkuiden aika olekaan ohi?

-perustuslain vastainen metsälakiehdotus eduskunnassa

Uusittu perustuslaki on jo vuodesta 2000 edellyttänyt metsälain uudistamista. Silti vasta tämän vuoden alkupuolella Maa- ja metsätalousministeriö sai aikaiseksi ehdotuksen uudeksi laiksi.
Lakiehdotuksessa rajoitettiin metsänomistajien oikeuksia ja esitettiin pakkotoimia, mm. maanmuokkauspakkoa uudistushakkuun jälkeen. Lakiehdotuksen saatua kaikilta tahoilta tyrmäävän vastaanoton muutti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kantaansa ja lupasi että
metsälakiin tehdään ensi vaiheessa vain teknisluontoiset muutokset. Ministeri Anttila on myös luvannut lisätä metsänomistajan oikeuksia ja valinnanvapautta.

Joulukuun alussa ilmeni, että toivo vapauden lisäämisestä oli ennenaikaista. Valtioneuvosto antoi perjantaina 4. joulukuuta eduskunnalle metsälakiesityksen joka menee jopa pidemmälle kuin nykyinen, käytännössä avohakkuisiin ja metsänviljelyyn pakottava laki. Kiristämällä perustamistoimenpiteitten suorittamista viidestä vuodesta kolmeen vähennetään mahdollisuuksia uudistusalueen luontaiseen taimettumiseen ilman toimenpiteitä. Välillisesti tämä tarkoittaa maanmuokkauspakon säilyttämistä laissa. Uudistamisvelvoitteen sitominen puiden 1,3 metrin keskipituuden saavuttamiseen rajoittaa metsänomistajalle edullisimman eli jatkuvan kasvatuksen menetelmän käyttöä uudistushakkuissa koska erirakenteisessa metsässä ei ole erillistä "taloudellisesti kasvatuskelpoista taimikkoa".

Myös toteutetut "perustuslain vaatimat uudistukset" ovat näennäisiä. Vanhat epäselvyydet kuten "taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko" ja "riittävät edellytykset (luontaiseen uudistamiseen)" ovat edelleen laissa. Juuri näitä tulkinnanvaraisuuksia ovat metsäkeskukset käyttäneet hyväkseen silloin kun jatkuvan kasvatuksen harjoittajia on haastettu oikeuteen. Lisäksi uutena asiana esitetään lakiehdotuksen perusteluissa valtioneuvostolle oikeutta "luontaisen uudistamisen epäonnistuttua"
määrätä metsänomistaja metsänuudistamiseen "viipymättä viljellen joko istuttamalla tai kylvämällä". Metsänomistajan oikeusturvan kannalta on mahdoton hyväksyä että lakiesitys antaa mahdollisuuden säätää lakia tiukempia asetuksia koska silloin metsänomistajat joutuvat viranomaisten ja heidän sidosryhmiensä mielivallan armoille.

Perustuslaissa on jokaisen omaisuus turvattu yksiselitteisesti. Julkiselle vallalle on lisäksi asetettu vaatimus turvata jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuuden vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Kaiken edellämainitun perusteella on ilmiselvää että hallituksen metsälakiesitys ei täytä perustuslain vaatimuksia. Ekometsätalouden Liitto ja Pohjois-Pohjanmaan Hyvän Metsänhoidon Yhdistys vaativatkin
metsälakiesityksen välitöntä poisvetämistä eduskunnasta. Lisäksi lakiuudistuksen nopeuttamiseksi järjestöt lupaavat tuoda oman, perustuslakia noudattavan metsälakiehdotuksensa 27. tammikuuta järjestettävään metsänhoidon linjoista käytävään kutsuseminaariin.

> Metsänomistajien lähetystö eduskunnassa 17.12.2009

Lisätietoja:
Mikko Vartiainen, p. 050-3863354
Sakari Hankonen, p. 0400-930643

22.9.2009

Metsänhoidollisia toimenpiteitä -kirja antaa metsäteollisuuden menestystarinalle toiset kasvot

Kirjassa puhuvat ihmiset, joiden elämää tehometsätalouden aiheuttama maiseman muutos on järkyttänyt. Metsän ääretön valtakunta on kutistunut muutamassa minuutissa läpikäveltäviksi metsäsirpaleiksi ja metsän mahti on typistynyt tuotantopotentiaaliksi.
Runsas kuvitus näyttää metsäautotieverkoston silmukoihin kuristuneen metsäluonnon ahdingon.

"Metsänhoidollisia toimenpiteitä on upea ja mykistävä…kirjasta tuli väkisin mieleen Sofi Oksasen Puhdistus. Molemmat kertovat vaietusta, "varastetusta" historiasta ja kielletyistä tunteista."
Ismo Tuormaa, Suomen luonto 5/2009

ISBN: 978-952-99113-4-9
Kuvat, teksti ja ulkoasu:
Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo
Sivumäärä: 200
Koko: 270 x 210 mm
Sidos: lankanidottu
OVH: 43,00 €
Kustantaja: Hiilinielu tuotanto ja Miellotar

Lisätietoja, lehdistökuvia ja tilaukset:
puidenkansa ( AT )elisanet.fi
> Kirjan omat esittelysivut ja tilaus

5.6.2009

Niin metsä vastaa, A-zoom, TV1 pe 5.6. klo 21.00

Mikä on pielessä suomalaisessa metsätaloudessa kun kunnon rakennuspuuta ei löydy? Eletäänkö metsänhoitojärjestöissä vielä neuvostotyylistä yhden totuuden aikaa?

Studiovieraana suomalaisesta metsämonopolista EU-kanteen tehnyt metsänomistaja Timo Kujala sekä metsäorganisaation edustaja. Ohjelma uusitaan maanantaina 8.6 klo 14.30

> Katso ohjelma YLE Areenasta (12.06.2009 asti)

> http://atuubi.yle.fi/ohjelmat/a_zoom

19.5.2009

Uusi tutkimus erirakenteisesta metsänhoidosta

Kansainvälinen metsätieteellinen aikakauslehti, Forest, ecology and management on julkaissut suomalaisen tutkimusryhmän työn erirakenteisen metsänhoidon tuottavuudesta. Ensimmäisenä tekijänimenä on mallituksiin erityisesti perehtynyt professori Timo Pukkala Joensuusta. Muut kirjoittajat ovat metsätieteen tohtori Olavi Laiho ja professori Erkki Lähde.
Julkaisu on ladattavissa Internetissä: http://dx.doi.org/10.1016/j.foreco.2009.03.052

> Lähteen ryhmän aiempia julkaisuja Hyvä metsänhoito-kirjan lähdeluettelossa

On varsin merkillistä, että Metlan johdossa on toistuvasti kerrottu, ettei tutkimustietoa ole olemassa erirakenteisen metsänhoidon harjoittamisen tueksi.
Onko kyse siitä, ettei laitoksessa seurata kansainvälisiä tutkimusjulkaisuja vai siitä, että tulokset ovat laitoksen julistaman linjauksen kannalta hankalia.
Tämäkin tutkimus osoittaa että erirakenteinen metsänhoito on toimiva ja tuottava malli myös Suomen metsissä.

10.5.2009 Metsäradio

Timo Kujala teki valituksen Euroopan komissiolle 4.5.2009

Metsäradiossa puhuttiin metsäorganisaatioiden uudistamisesta. Haastateltavana oli espoolainen metsänomistaja Timo Kujala, joka on tehnyt Euroopan komissiolle kantelun Suomen laittomista valtiontuista metsäorganisaatiolle. Kantelussa sanotaan, että sen tähtäimessä on poistaa Suomesta metsäalan organisaatioiden laittomat valtiontuet ja avata metsäpalvelujen markkinat kilpailijoille. Timo Kujalaa haastatteli Maija Elonheimo.

Ohjelma kuunneltavissa YLE Areenassa

Lehdistötiedote 12.5.2009

Uusi sahapuutuotemerkki mullistaa metsänhoitoa

Kölnin kansainvälisillä huonekalumessuilla 13-16 toukokuuta suomalainen yritys Innofor Finland Oy esittelee uuden sahapuu-tuotemerkin nimeltään Wisewood. Wisewoodin odotetaan vaikuttavan myönteisesti kuluttajien asenteisiin metsäteollisuutta kohtaan, sillä sen puu tulee avohakkuuttomista FSC-sertifioiduista metsistä.

"Innofor Oy:n Wisewood-sahapuu on teknisesti hyvälaatuista, mutta samalla se on myös markkinoiden sosiaalisesti ja ekologisesti edistyksellisin kaupallisesti saatavissa oleva puu" toteaa messuilla
Innoforin puheenjohtaja Marcus Walsh. "Riippumattomat arviot Innoforin metsänhoidosta ovat olleet innostuneita."

"Kuluttajilla ja puutuotteiden valmistajilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa suoraan suomalaiseen maisemaan" Walsh jatkaa. "Ostamalla Wisewood-puusta tehdyn talon, huonekalun tai puuesineen, tai edellyttämällä, että omaan tilaukseen käytetään Wisewood-puuta, on suora tapa varmistaa, että puun hakkuupitäjässä metsämaisema säilyi, metsä pysyi retkeiltävänä ja että sen luonto voi hyvin."

Wisewood-puu tulee metsäpalveluyritys Innofor Finlandin asiakasmetsänomistajilta.
Metsänomistajan kannalta avohakkuuttoman metsänhoidon talous perustuu laadukkaan sahapuun tuotantoon. Ensimmäiset vuotensa varjommassa kasvavat puut muodostavat suoran ja oksattoman alarungon, joka tuottaa parhaat sahapuulaadut.

"Kaikki Innofor Finland Oy:n asiakasmetsänomistajat ovat innostuneita niin laatupuun tuotannosta kuin metsänsä monikäytön turvaamisesta" toteaa Walsh. "Innofor kehittää jatkuvasti metsänhoitomenetelmiään
yhteistyössä johtavien suomalaistutkijoiden kanssa: odotamme myös menetelmistämme vientituotetta, sillä talousmetsien monipuolisempi käyttö on nykyaikaa. Kannattava avohakkuuton hoito osoittaa, että
metsäteollisuuden ympäristövaikutuksia voidaan hallita myös metsissä."

Lisätietoja antaa: Marcus Walsh: Puh.. +358 400 513 410 sekä verkossa http://www.innofor.fi ja http://www.wisewood.fi

Tiedote kokonaisuudessaan PDF-versiona osoitteessa http://www.innofor.fi/tiedote120509.html

17.4.2009

TV-ohjelma: Näköismetsä

Onko metsien hoito ilman avohakkuita taloudellisesti kannattavaa? Viime vuosina on tehty uusia avohakkuun ennätyksiä ja samalla metsän uudistusmenetelmät ovat joutuneet kyseenalaiseen valoon. O: Matts Dumell. T: YLE TV1:lle Vidi-Press Oy. Su 26.4.2009 klo 21.15
Dokumentti on katsottavana myös YLE Areenassa: yle.fi/areena aj
Linkki ohjelman sivulle >

Tiedote/Kutsu 20.4.2009

Uusi kirja haastaa metsäajattelua

Hyvä metsänhoito on vastaus metsätalouden murrokseen

Kutsumme median edustajia ja kansanedustajia uuden metsäkirjan, Hyvä metsänhoito, julkistamistilaisuuteen.

Kirja julkistetaan eduskunnan lisärakennuksessa, Pikkuparlamentissa perjantaina 24.4. klo 10.30-12.00

Tilaisuuden järjestää Vihreä Eduskuntaryhmä yhdessä Ekometsätalouden Liiton kanssa. Tapahtuman avaa kansanedustaja Anni Sinnemäki ja paikalla on kirjan kirjoittajia mm. professori Erkki Lähde. Kaikille paikalle saapuville kansanedustajille ja tiedotusvälineiden edustajille on varattu kirjasta vapaakappale.

Toivomme, että kirja herättää myös lainsäätäjien huomiota siihen kestämättömään tilanteeseen, jossa monin tavoin ongelmallista nykyistä metsänhoitomallia tuetaan valtion varoin ja aiheutetaan samalla sekä ekologisia että ekonomisia vahinkoja. Samaan aikaan metsänomistajien pyrkimykset hoitaa metsiään toisin, vaalien moninaiskäyttöarvoja ja pyrkien tuottamaan korkealaatuista tukkipuuta, ovat yhä metsäviranomaisten vainon kohteena.

Hyvä metsänhoito voidaan määritellä metsien käsittelyksi, joka pitää metsät sellaisessa kunnossa että ne tuottavat puuta ja muita
tuotteita kaikkiin tarpeisiin, eikä mitään metsänkäyttömuotoja uhrata muiden hyväksi. Nykymalli ei tällaista ehtoa täytä.

Meneillään olevassa rakennemuutoksessa on erityisen ikävää huomata se, että metsänviljely on ollut lähes katastrofaalista esimerkiksi hirsirakentamisen puun tarpeelle ja tuottaa huonoa laatua myös rakentajien ja puuseppien sahatavaraksi.

Tästä tilanteesta ei kuitenkaan tule vetää sellaista johtopäätöstä, kuten Esko Ahon työryhmä, että pitäisi kehittää uutta bulkkituotantoa
alasajon kohteena olevan sellu- ja paperiteollisuuden tilalle. Me olemme jo kerran hävinneet massapuuntuotannossa trooppiselle puulle. Miksi lähtisimme samaan kisaan toisen kerran?

Pohjoisen, hitaasti kasvavan puun, kilpailuetu on korkea puun laatu ja siitä suunnasta on tulevaisuuden menestystä etsittävä.

Sotien jälkeinen metsänhoito on tässä suhteessa ollut nurinkurista. Alaharvennuksilla on jo kuitupuuvaiheessa poistettu tulevan laatupuun aihioita. Erirakenteisuutta ylläpitävät yläharvennukset on koko sotien jälkeisen ajan tulkittu lainvastaisiksi. Tuhansia metsänomistajia on tuomittu metsänhävittämisestä heidän sovellettuaan tällaista harsinnaksi tuomittua metsänkäsittelymallia. Myös tutkimuksen vapauden osalta on ollut ongelmia.

http://mehta.fi/fi/videopaja.html http://mehta.fi/fi/lahteen_tutkim.html

Uuden metsäkirjan kustantaja Ekometsätalouden Liitto toivoo, että kirja rohkaisee sekä poliittisia päättäjiä,tutkijoita, metsäviranomaisia ja metsänomistajia hakemaan uutta suuntaa metsänhoidolle ja samalla tulevaisuuden metsätaloudelle. Myös kaupunkien, kuntien ja seurakuntien metsien hoidon periaatteista olisi syytä avata keskustelua.

Kun paras taloudellinen tulos voidaan saavuttaa maisema- ja moninaiskäyttöarvoja vaalien, on monta hyvää syytä valita uusi
suunta.

Lisätietoja, kirjan tilaukset ja vapaakappaleet arvostelukäyttöön:
Hannu Hyvönen
hannu ( at ) elonmerkki.net , p. 040 831 7733
Ekometsätalouden Liiton julkaisusihteeri